Kolme paluumuuttajaa kertoi Helsingin Sanomien jutussa (Suomeen ja suoraan kortistoon, 21.4.) vaikeuksistaan työllistyä Suomessa. Heidän näkemyksensä oli, ettei Suomessa arvosteta ulkomailla hankittua koulutusta ja työkokemusta. Myös tutkimustieto vahvistaa, että noin puolet ulkosuomalaisista on harkinnut paluuta Suomeen, mutta työpaikan löytäminen itselle ja mahdolliselle puolisolle koetaan suurimmaksi paluumuuton esteeksi.
Maailmalla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Suomalaisia lähtee vuosittain ulkomaille enemmän kuin tänne palaa takaisin. Kynnys lähteä on matala, mutta paluulle se on yllättävän korkea. Maailmalla olevat suomalaiset uskovat työmahdollisuuksien olevan paremmat ulkomailla kuin Suomessa. Monet paluumuuttajat kokevat, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, työ- ja elämänkokemus sekä kansainväliset verkostot jäävät Suomessa vaille tunnustusta. Onneksi on myös onnistuneita paluumuuttajien työllistymiskokemuksia ja esimerkkejä työnantajista, jotka näkevät työntekijän kansainvälisen taustan positiivisena mahdollisuutena. Tällaisia työnantajia tarvitaan lisää.
Suomi-Seuralla on ulkosuomalaisten järjestönä vuosikymmenten kokemus paluumuuttokysymyksistä. Olemme kartoittaneet laajasti paluumuuton pullonkauloja, tarjonneet neuvontaa muuttoa suunnitteleville ulkosuomalaisille ja edistäneet sujuvaan paluumuuttoon tähtääviä toimia. Järjestämme myös paluumuuttajien työllistymistä tukevia tilaisuuksia. Ulkosuomalaisten kannalta on ilahduttavaa, että nykyiseen hallitusohjelmaan ja Suomen valtiohallinnon ulkosuomalaisstrategiaan sisältyy paluumuuton sujuvoittamista koskevia linjauksia ja toimia.
Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia, ja ulkosuomalaiset ovat tässä joukossa arvokas voimavara, joka kuitenkin helposti julkisessa keskustelussa unohtuu. Monilla ulkosuomalaisilla on jo valmiiksi vahvat siteet Suomeen sekä kulttuurin ja kotimaisten kielen tuntemusta. Suomella on hyvä maine maailmalla, mutta vahvuutemme – turvallinen yhteiskunta, korkeatasoinen koulutus, hyvä elämänlaatu – eivät yksin riitä vetovoimatekijöinä.
Työmahdollisuuksien lisäksi asuinmaan valinnassa korostuvat perheen tilanne, arjen sujuvuus ja se, kokeeko palaaja olevansa tervetullut. Suomessa onkin tärkeää vahvistaa tervetuloa takaisin -asennetta ja parantaa ulkomailla hankitun osaamisen arvostusta. Ulkosuomalaisille kohdennettu paluumuutto-ohjelma olisi nyt erittäin tarpeellinen osana työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämistä.
Pekka Sauri
puheenjohtaja
Tina Strandberg
toiminnanjohtaja
Suomi-Seura ry
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa: Lukijan mielipide 4.5.2025.