Kaksoiskansalaisuus sallittiin Suomessa vuonna 2003 osana kansalaisuuslain uudistusta. Lainmuutoksen taustalla oli halu mukauttaa lainsäädäntöä muuttuvaan maailmaan ja tukea kansainvälistyviä suomalaisia. Yhä useampi suomalainen asui, työskenteli tai perusti perheen ulkomailla.
Suomen muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut kaksoiskansalaisuuden uudelleen keskusteluun. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti sisäministeriössä selvitetään parhaillaan mahdollisuutta siirtyä kaksoiskansalaisuudessa vastavuoroisuusperiaatteeseen osana kansalaisuuslain uudistusta. Vastavuoroisuusperiaatteessa kaksi valtiota tunnustaa kaksoiskansalaisuuden molemminpuolisesti. Selvityksen valmistuttua hallitus päättää siitä, ryhdytäänkö kaksoiskansalaisuutta koskevia lainmuutoksia valmistelemaan.
Suomen kansalaisuus on ulkosuomalaisille erittäin tärkeä
Suomi-Seura ry toteutti joulukuussa 2024 kyselyn, jolla kartoitettiin ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten kokemuksia kaksois- ja monikansalaisuudesta. Kyselyyn vastasi 800 ulkosuomalaista 31 maasta. Vastaajista yli 90 % on syntynyt Suomessa. Eniten vastauksia tuli Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Kanadasta.
Kyselyyn vastanneista 86 % pitää Suomen kansalaisuutta erittäin tärkeänä. 82 % vastaajista toivoo kaksoiskansalaisuuden säilyvän nykyisellään. Vain 13 % vastaajista kannattaa vastavuoroisuusperiaatetta, jossa Suomi sallisi kaksoiskansalaisuuden vain niiden maiden kansalaisille, jotka sallivat sen myös Suomen kansalaisille.
Kaksoiskansalaisuus tuo ulkosuomalaisille turvaa
Vaikka syyt asuinmaan kansalaisuuden hakemiseen vaihtelevat, yksi yhdistävä tekijä nousee esiin: ihmiset haluavat varmistaa, että heidän elämänsä on sujuvaa ja turvattua siinä maassa, jossa heillä on koti. Ilman kansalaisuutta jokapäiväiset asiat, kuten työpaikan saaminen tai matkustaminen, voivat muuttua hankaliksi. Byrokratia koettiin raskaaksi, ja kansalaisuuden hakeminen nähtiin keinona helpottaa elämää pitkällä tähtäimellä. Myös perhesuhteiden ylläpitäminen on vaivattomampaa, kun kahden maan välillä liikkuminen ei ole rajoitettua.
Poliittiset ja globaalit kriisit ovat tehneet kaksoiskansalaisuudesta entistä tärkeämmän. Yhdysvalloissa presidentin vaaleihin liittyvä poliittinen epävarmuus ja mahdolliset poliittiset muutokset ovat kannustaneet monia suomalaisia hakemaan maan kansalaisuutta.
Iso-Britannian EU-ero toi maassa asuville suomalaisille mukanaan epävarmuutta niin työskentelyyn kuin asumiseen liittyvissä oikeuksissa. Moni koki kansalaisuuden olevan ainoa tapa varmistaa tulevaisuus maassa, jossa he olivat asuneet jopa vuosikymmeniä. Eräässä kyselyn vastauksessa todettiin: ”Olen asunut täällä 30 vuotta, mutta Brexitin jälkeen olo tuntui turvattomalta ja ulkopuoliselta.”
Koronapandemia osoitti konkreettisesti kaksoiskansalaisuuden edut. Kun rajat sulkeutuivat, kaksoiskansalaiset pystyivät palaamaan kotimaihinsa tiukoista matkustusrajoituksista huolimatta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen liittyminen Natoon ovat saaneet monen pohtimaan kansalaisuuttaan uudessa valossa.
Myös perhesyyt nousivat vahvasti esiin ja monet ovat hakeneet asuinmaansa kansalaisuutta, koska heidän puolisonsa ja lapsensa olivat jo kyseisen maan kansalaisia. Kaksois- ja monikansalaisuus on erityisen tärkeä monikulttuurisille perheille, koska sen katsotaan turvaavan lasten oikeuksia, helpottavan perhe-elämää ja kulttuuriperinnön siirtämistä eteenpäin. Eräässä kyselyn vastauksessa pohdittiin kansalaisuuden merkitystä kriisitilanteessa: ”Jos meidät evakuoidaan esimerkiksi sodan tai luonnonkatastrofin takia, en pääsisi samaan koneeseen lasteni kanssa, ellei meillä ole saman maan passit.”
Äänioikeuden saaminen nousi monessa vastauksessa keskeiseksi syyksi hakea toista kansalaisuutta, sillä moni haluaa osallistua päätöksentekoon sekä Suomessa että maassa, jossa on asunut vuosia ja jonne maksaa veroja.
Kaksoiskansalaisuus on osa identiteettiä
Suurin osa vastaajista tuntee vahvaa yhteyttä Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Usea vastaaja mainitsi myös pohtivansa paluumuuttoa Suomeen työuran päätyttyä.
Kyselyn vastuksissa välittyi se, että siinä missä kaksoiskansalaisuus antaa turvaa, se on myös monelle ulkosuomalaiselle tärkeä osa identiteettiä ja molemmat kansalaisuudet ovat heille tärkeitä. Tämän nähdään hyödyttävän myös Suomea. Ulkomailla asuvat suomalaiset toimivat maan epävirallisina lähettiläinä ja voivat tuoda mukanaan osaamista, kontakteja ja investointeja Suomeen.
Suomen passi ja sähköinen asioinnin haasteet Suomessa
Kaksois- ja monikansalaisuus tuo myös haasteita. Suomen passin uusiminen ulkomailla on kallista ja hankalaa. Useissa maissa asuinmaan passi on edullisempi ja voimassa 10 vuotta, mikä on ollut monelle yksi asuinmaan kansalaisuuden hakemiseen vaikuttava tekijä.
Joillekin byrokratia eri maiden välillä on tuonut ylimääräistä stressiä, kuten pankki- ja verotusasiat tai lasten kansalaisuuden rekisteröinti.
Ilman suomalaisia pankkitunnuksia sähköisten palveluiden käyttö on monelle ulkosuomalaiselle mahdotonta. Monella kyselyyn vastanneella on omaisuutta ja perhettä Suomessa. He toivat esiin sen, kuinka vaikeaa on yrittää hoitaa sekä omia että Suomessa asuvien ikääntyvien sukulaisten asioita ulkomailta käsin.
Vastavuoroisuus herättää tunteita
Suurin osa vastaajista katsoi, että kaksoiskansalaisuus tulisi säilyttää nykyisellään. Monikansalaisuus helpottaa työskentelyä ja elämää kansainvälisessä ympäristössä, mahdollistaa perhesiteiden ylläpitämisen eri maissa.
Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentaminen voi tehdä Suomesta vähemmän houkuttelevan maan kansainvälisille osaajille ja yrityksille, jotka arvostavat joustavuutta kansalaisuuskysymyksissä. ”En ole vakuuttunut siitä, että ratkomalla kaksoiskansalaisuutta voidaan ratkaista kansallisia turvallisuuskysymyksiä tarkoituksen mukaisella tavalla”, todettiin eräässä vastauksessa.
Osa vastaajista kannattaa vastavuoroisuusperiaatetta, koska kokee sen oikeudenmukaisena: ”Oikeudenmukaisuuden vuoksi on sovellettava vastavuoroisuusperiaatetta. Suomalaisille olisi epäedullista, jos ulkomaalainen saa pitää Suomen kansalaisuuden lisäksi alkuperäisen kansalaisuutensa Suomessa, mutta suomalainen ei ulkomailla.”
Vastavuoroisuus nähdään myös turvallisuuskysymyksenä, ja osa vastaajista mainitsee tiettyjen maiden kansalaiset potentiaalisena riskinä Suomelle.
Lopuksi
Kyselyn vastanneet korostivat kaksoiskansalaisuuden merkitystä Suomelle ja kaksoiskansalaisten rooli Suomen lähettiläinä ja sillanrakentajina nousi esiin useissa vastauksissa.
”Me ulkosuomalaiset edustamme Suomea maailmalla ja pidämme yllä suomalaista kulttuuria”, muistuttaa yksi vastaajista.
Suomi-Seura toimitti kyselyn yhteenvedon sisäministeri Mari Rantaselle joulukuun lopussa 2024. Kyselyn tulokset osoittavat, että kaksoiskansalaisuus ei vähennä suomalaisuutta, vaan pikemminkin rikastaa sitä. Se antaa mahdollisuuden säilyttää yhteyden Suomeen, mutta samalla mahdollistaa täysipainoisen elämän rakentamisen toisessa kotimaassa. Samoin kuin syvä kiintymys Suomeen on kaksoiskansalaisuus olennainen osa monen ulkomailla asuvan suomalaisen identiteettiä.
”Ajatelkaa globaalia maailmaa ja pitäkää huolta ulkosuomalaisista.”
KIRJOITTANUT: Liisa Oinonen
Artikkeli on julkaistu Suomen Silta lehdessä 1/2025.