Valmistautuminen omaan ja läheisen vanhenemiseen
Jo keski-iässä kannattaa alkaa ajatella esimerkiksi omaa taloudellista toimeentuloa seniori-iässä sekä sitä, kuinka pitää hyvää huolta omasta terveydestä kehon vanhetessa. Vanhuuteen voi ja kannattaa varautua jo etukäteen. Eläkkeen suunnittelun onkin todettu olevan yhteydessä suurempaan tyytyväisyyteen omaa elämää kohtaan eläköitymisen jälkeen*.
Varsinkin ikääntyneimpien senioreiden suunnitelmat saattavat usein nojata vahvasti sukulaisten, esimerkiksi omien lasten apuun. Aikuisilta lapsilta saatetaan toivoa apua muun muassa digitaitoja vaativien asioiden hoitamiseen, jos omat digitaidot eivät ole kovin hyvät tai taloudellisten asioiden hoitamiseen, jos oma kyky hoitaa kyseisiä asioita jostain syystä heikkenee.
Nykyään monet perheet ovat kuitenkin tilanteessa, jossa ikääntyneet vanhemmat ja aikuiset lapset asuvat eri maissa. Ehkä vanhemmat ovat muuttaneet eläkepäiviksi toiseen maahan tai sitten vanhemmat asuvat Suomessa, mutta heidän lapsensa ulkomailla. Ikääntyneet vanhemmat ovat myös saattaneet viettää suurimman osan elämästään ulkomailla. Myös muut kuin seniorit saattavat tarvita apua asioiden hoitamisessa esimerkiksi kielitaidottomuuden takia. Toisessa maassa asuvaa läheistä saattaa olla hankalaa auttaa, jos ei tunne hänen asuinmaansa käytäntöjä. Tässä blogisarjassa kerrotaan vinkkejä siihen, kuinka vastaavanlaisissa tilanteissa kannattaa toimia.
Sähköinen tunnistautuminen Suomessa
Asiat hoidetaan Suomessa nykyään hyvin pitkälti internetin kautta. Sähköisen tunnistautumisen välineet helpottavat muun muassa pankissa asiointia, Kelan tukien hakemista sekä monien muiden palveluiden käyttämistä. Ne voivat kuitenkin olla hyvin vieraita Suomen ulkopuolella asuville, jolloin niiden käyttöä on hankalaa neuvoa esimerkiksi omille Suomessa asuville vanhemmille.
Sähköisen tunnistautumisen välineitä käytetään varmentamaan, että palvelua käyttävä henkilö on todella se, joka hän sanoo olevansa. Yleisimpiä vahvan sähköisen tunnistautumisen välineitä ovat pankkien verkkopankkitunnukset, teleyritysten mobiilivarmenteet sekä Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenne poliisin myöntämällä henkilökortilla. Tunnistauduttuaan henkilö voi muun muassa maksaa laskuja, uusia reseptejä, tehdä ajanvarauksia ja hoitaa veroasioita. Sähköisen tunnistautumisen välineet on siis hyvä ottaa haltuun.
Henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset saa tekemällä sopimuksen pankin kanssa. Vahva tunnistautuminen onnistuu helpoiten matkapuhelimeen ladattavalla sovelluksella. Pankeilla on kuitenkin käytössä myös esimerkiksi avainlukulistoja ja tunnuslukulaitteita. Mobiilivarmenteen saa käyttöön ottamalla yhteyttä omaan suomalaiseen matkapuhelinoperaattoriin. Kansalaisvarmenteeseen taas tarvitsee henkilökortin lisäksi tunnusluvun, jonka saa samalla henkilökortin kanssa, sekä kortinlukulaitteen. Joissain tietokoneissa on sisäänrakennettu kortinlukulaite ja laitteita voi myös ostaa. Tällä tunnistautumistavalla palveluihin voi tunnistautua myös ulkomailta, jos omistaa kaikki tunnistautumiseen tarvittavat välineet. Voit lukea lisää kansalaisvarmenteesta Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Sähköinen tunnistautuminen suomalaisten viranomaisten palveluihin voi onnistua myös ilman yllä mainittuja tunnistautumistapoja. Monien suomalaisten viranomaisten, kuten Kelan ja Digi- ja väestötietoviraston, sivuille tunnistaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisella. Tunnistautumiseen voi käyttää tiettyjen eurooppalaisten maiden tunnistautumisvälineitä. Voit käydä katsomassa Suomi.fi-sivustolta, minkä maiden tunnistautumisvälineet palveluissa ovat käytössä tällä hetkellä. Useihin palveluihin voi kirjautua myös käyttämällä Finnish Authenticator -sovellusta. Sovelluksen tosin voivat ottaa käyttöön vain henkilöt, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja joilla ei siis ole suomalaista henkilötunnusta. Voit lukea lisää Finnish Authenticator -sovelluksesta Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.
Asiointi ilman sähköistä tunnistautumista
Vaikka monet asiat hoidetaan nykyään Suomessa sähköisesti, voi viranomaisten kanssa asioida edelleen myös viranomaisen palvelupisteessä, puhelimitse tai perinteisellä postilla. Ennen vierailua palvelupisteessä kannattaa varmistaa, pitääkö sinne varata aika. Jotkin palvelupisteet palvelevat vain ajanvarauksella, kun taas toisiin voi vain kävellä sisään. Palvelupisteissä saat neuvoja asiakaspalvelijalta ja voit hoitaa asioitasi.
Viranomaisiin voi ottaa yhteyttä myös puhelimitse, vaikka usein puhelinpalvelut saattavat olla jokseenkin ruuhkaantuneita. Viranomaisten asiakaspalvelunumerot löytyvät viranomaisten omilta kotisivuilta; esimerkiksi Kelan palvelunumerot löytyvät täältä ja Digi- ja väestötietoviraston numerot taas täältä. Useilla viranomaisilla on käytössä myös suojattu sähköposti nimenomaan henkilöitä varten, jotka haluavat asioida sähköisesti, mutta eivät pääse kirjautumaan viranomaisten palveluihin. Löydät esimerkiksi Kelan suojatun sähköpostin täältä ja Digi- ja väestötietoviraston suojatun sähköpostin täältä. Älä koskaan lähetä arkaluontoisia tietoja, kuten henkilötunnustasi, normaalilla sähköpostilla. Viranomaiset ottavat vastaan myös tavallista postia. Voit tulostaa viranomaisten lomakkeita heidän sivuiltaan ja postittaa ne kyseisille viranomaisille. Viranomaisten postiosoitteet löytyvät kyseisen viranomaisen kotisivuilta tai lomakkeesta.
Eri maiden käytännöt vaihtelevat sen suhteen, hoidetaanko asiointia viranomaisten kanssa yleensä sähköisesti vai ei. Maakohtaisia käytäntöjä saa selville esimerkiksi kysymällä kyseisen maan viranomaisilta tai etsimällä tietoa internetistä.
Tukipalvelut
Senioreille on Suomessa tarjolla erilaisia tukipalveluja. SeniorSurfin digineuvonta auttaa senioreja digitaidoissa puhelimitse tai kasvotusten. Digiopastuksia järjestetään myös esimerkiksi kirjastoissa. Kansalaisneuvonta neuvoo julkisten palvelujen käyttäjiä muun muassa chatissä, puhelimitse tai tekstiviestillä. Hyvinvointialueilla on yleensä jonkinlainen seniori-info tai seniorineuvonta, johon voi olla yhteydessä monenlaisiin asioihin liittyen. He ohjaavat senioreja muun muassa tukipalveluiden pariin, jos arki on hankalaa ja auttavat esimerkiksi olonsa yksinäisiksi kokevia tai tekemistä kaipaavia senioreja. Löydät oman tai omaisesi hyvinvointialueen seniorineuvonnan yhteystiedot googlaamalla. Muutamia esimerkkejä ovat Helsingin seniori-info sekä Vantaan ja Keravan seniorineuvonta. Muistisairauksiin liittyvää neuvontaa tarjoaa Muistineuvo-tukipuhelin.
Vanhenemiseen valmistautumiseen liittyy myös oikeudellinen valmistautuminen. Blogisarjan toisessa osassa käsitellään valtuutuksia, edunvalvontaa ja hoitotahdon laatimista.
*Topa, G. & Pra, I. (2017). Retirement Adjustment Quality: Optimism and Self-Efficacy as Antecedents of Resource Accumulation. Applied Research in Quality of Life.